Sotilastoiminta
1 - JOHDANTO
Taistelunjohtajan työ voi yksinkertaisimmillaan olla yksittäisen sotilaskoneen tai muutaman erillisen koneen valvontaa ennaltamäärätyllä alueella. Varsinainen taistelunjohtotoiminta on tästä vielä kaukana, mutta valvovana silmänä toimiminen kehittää ymmärtämystä sotilaslentotoiminnasta, perehdyttää käytettävään radioliikenteeseen ja tuo varmuutta suurempien kokonaisuuksien kanssa toimimiseen, joiden aikana tässä opittavien perustoimintojen on sujuttava ongelmitta.
Taistelunjohtokielenä on englanti, mutta lennonjohtojen kanssa viestittäessä käytetään tavallisesti suomea.
Radiopuhelinliikenteessä löytyy käytäntöjä, jotka eroavat selkeästi tavallisesta lennonjohtomaailmasta. Tällaisia ovat mm.:
Takaisinluku – Alueella oltaessa muita kuin LENNONJOHTOselvityksiä ei lueta aina kokonaisuudessaan takaisin. Pelkkä koneen kutsu tai tangentin tuplapainallus on riittävä. Esimerkiksi 2v2-harjoituksessa kohtaamisen jälkeen torjujille käsketään suunta: ”Steel 1, fly heading 180.” Ja se kuitataan: ”Steel 1.”, ”1.” tai jopa tangentin tuplapainalluksella.
Koneen ilmoittaman tiedon vastaanottaminen - Joka kuitataan tavallisesti taistelunjohtajan kutsulla. Ei siis siviilimaailman tyyliin: ”Finnair 872P maintaining level 100.” ”Finnair 872P.” vaan: ”Steel 1 maintaining level 100.” ”Iceman.”
Kyllä = Affirm , Ei = Negative. Confirm on vain ja ainoastaan pyyntö vahvistaa jotakin, siitä ei tunneta muotoa Confirming. Affirmative ei myöskään ole tunnettu (syy: negaTIVE, affirmaTIVE).
Fraseologiassa tulee pitäytyä mahdollisimman tarkasti ja jättää ylimääräiset jutustelut pois. Tervehdykset sallitaan – juuri ja juuri...
Rauhan aikana taistelunjohtajan operatiivinen työskentely rajoittuu päivystävän taistelunjohtajan rooliin. Päivystävä taistelunjohtaja tekee viime kädessä päätöksen tunnistuslennon aloittamisesta ja johtaa sen.
Tavallisena päivänä muut taistelunjohtajat ovat käytettävissä lentolaivueiden päivittäiseen harjoitustoimintaan. Tarve vaihtelee lähinnä laivueen koulutusvaiheesta riippuen. Torjunta- ja tunnistusharjoitukset ovat yleisimpiä johdettavia. Joskus mukaan mahtuu merimaalilentoja, yliäänilentojen valvontaa tai muuta valvontaa. Yhteistä näille harjoituksille on niiden lentäminen ennakkoon varatulla TSA-alueella tai MIL CTA:n alueella, joka tosin on harvinaisempaa.
Taistelunjohtajaminen vaihtelee ilmatilannekuvan välittämisestä lentäjille tiukkaan johtamiseen, jossa jokainen suunnanmuutos käsketään. Hawk- ja Hornet-johtaminen eroavat toisistaan suuresti lähinnä Hawkin tutkattomuuden takia, minkä vuoksi ne joudutaan johtamaan näköetäisyydelle maalista.
2 - ERILLISVARAUSALUEET (TSA)
Suomen ilmatila on jaettu numeroituihin TSA-alueisiin, joita Ilmavoimat varaa tarpeen mukaan harjoituskäyttöönsä yhteistyössä aluelennonjohdon kanssa. Alueet ovat maantieteellisesti rajattuja, mutta niiden korkeusvaraus vaihtelee muun liikennetilanteen huomioiden. Ilmavoimat pyrkii varaamaan alueita vain tarpeelliselle korkeusalueelle, mutta esimerkiksi Hornet-toiminnassa tämä alue kattaa kaiken maan- tai merenpinnan ja taivaan väliltä. On kuitenkin huomioitava, että tällainen korkeusvaraus ei estä valvomattomassa ilmatilassa tapahtuvia siviili- tai muita sotilaslentoja.
Varattavan alueen on oltava konemäärää ja tehtävää ajatellen riittävän kokoinen. 1V1 kaartotaisteluharjoituksissa voitaisiin esimerkiksi käyttää Tampere-Pirkkalan pohjoispuolella sijaitsevia alueita 309 ja 310, kun taas 2V2-torjuntoja lennettäessä käytettäisiin esimerkiksi Porin länsipuolella sijaitsevaa PiPo-aluetta, joka kattaa TSA:t 305, 306, 314, 327 ja 328.
Tietyt alueet (kuten PiPo) ovat Ilmavoimien päivittäiseen käyttöön suunniteltuja, kun taas suurempia kymmenien koneiden harjoituksia varten (esimerkiksi ADEX) varataan valtavan kokoisia alueita. Nämä varaukset suunnitellaan aina erikseen.
3 - ALUEVARAUKSET
Hieman ennen koneiden arvioitua lähtöaikaa taistelunjohtaja aktivoi käytettävät alueet aluelennonjohdolta. Aktivointi suoritetaan tekstitoiminnolla ko. aluellennonjohtajan kanssa. Aluelennonjohtaja ottaa yhteyttä aluetta ympäröivien kenttien lennonjohtoihin ja varmistaa aktivoinnin olevan niiden liikennetilanteeseen nähden sopivan. Tämän jälkeen aluelennonjohtaja antaa alueet taistelunjohtajan hallintaan tekstillä. Taistelunjohtaja vahvistaa aluevarauksen aivan kuten lentotoiminnassa on muutenkin tapana.
Esimerkkiaktivointi:
TSTJ: ”Aktivoisin alueet 309 ja 310, ground unlimited.”
ACC: ”309, 310 ground unlimited. Odota.”
--ACC suorittaa kyselyn ympäröivien kenttien lennonjohdoilta--
ACC: ”309 ja 310 myönnetty ground unlimited.”
TSTJ: ”309 ja 310 myönnetty ground unlimited.”
Aktivointiin saattaa sisältyä muutoksia alkuperäiseen pyyntöön nähden. Yleisimmin niillä rajoitetaan joidenkin alueiden korkeuksia. Aluelennonjohto ilmoittaa korkeusrajoitukset lentopintoina, jotka taistelunjohtajan on muutettava käytettävän QNH:n perusteella korkeuksiksi.
Koneiden lopetettua tehtävänsä ja poistuttua taistelunjohdon jaksolta luovuttaa taistelunjohtaja alueet takaisin aluelennonjohdon hallintaan mikäli muuta taistelunjohtoista toimintaa ei alueella ole hetkeen luvassa. Tällä pyritään sujuvoittamaan mahdollista siviililiikennettä alueella. Alueet luovutetaan aktivoinnin tapaan tekstillä.
Esimerkkiluovutus:
TSTJ: ”Peruisin alueet 309 ja 310.”
ACC: ”309 ja 310 peruttu.”
4 - KONEEN SAAPUMINEN ALUEELLE
Aluelennonjohto (tai lähestymislennonjohto mikäli alue sivuaa TMA:ta) luovuttaa koneen taistelunjohtajalle hieman ennen sen saapumista taistelunjohtajan ilmatilaan. Koneen suuntaa tai korkeutta saa muuttaa vasta koneen ollessa alueella, ellei aluelennonjohdon kanssa erikseen muuta sovita. Tässä vaiheessa koneelle ilmoitetaan aluevaraus korkeusrajoituksineen sekä käytettävä korkeusmittariasetus, yleisimmin lähimmän kentän QNH. Mikäli aluevaraus ei kata korkeuksia siirtokorkeuden alapuolella voidaan kuitenkin toimia myös standardiasetuksella.
Koneella on voimassa alkuperäinen (tai lennonjohdon muokkaama) selvitys, joka tuo sen alueelle tietyllä korkeudella, ja mikäli yhteyttä taistelunjohtajaan ei saada tai taistelunjohtaja ei uutta selvitystä anna, jatkaa kone selvitysrajalle jonne se jää odottamaan. Selvitysraja on tavallisesti DME-etäisyys lähtökentän VOR-majakan jollakin radiaalilla.
Kun kone ylittää alueen rajan ilmoittaa taistelunjohtaja sen saapuneen alueelle ja käskee käytettävän QNH:n. Tämän jälkeen kone alkaa toimia ennakkoon suunnitellun perusteella mikäli taistelunjohtaja ei muuta käske.
Kuten ilma-aluksilla ja lennonjohdoilla on myös taistelunjohtajalla oma kutsunsa. Kutsut ovat lennostokohtaisia ja monesti melko mielikuvituksellisia. Kutsujen alkuperät vaihtelevat, mutta mm. seuraavia teoksia on käytetty lähteinä: Top Gun, Taru sormusten herrasta, Star Wars... Tämän oppaan esimerkeissä taistelunjohtajan kutsuna toimii Iceman, joka on oikeassa elämässä LapLsto:n taistelunjohtajien käytössä.
Esimerkki alueelle saapumisesta:
--Aluelennonjohto siirtää koneen taistelunjohtajan jaksolle ilmoittamatta taajuutta--
ACC: ”Lima 11, contact fighter controller.”
L-11: ”Contact fighter controller, Lima 11.”
--L-11 vaihtaa taistelunjohtajan jaksolle--
L-11: ”Iceman, Lima 11 at flight level 150.”
FC: ”Lima 11, Iceman, contact. Continue as cleared, areas available.”
L-11: ”As cleared, ready to copy, Lima 11.”
FC: ”Lima 11, areas 309, 310 ground unlimited on Halli QNH 1011.”
L-11: ”Areas 309, 310 ground unlimited on Halli QNH 1011.”
Kun L-11 ylittää aluerajan ilmoittaa taistelunjohtaja sen.
FC: ”Lima 11, in area set QNH 1011.”
L-11: ”In area, QNH 1011.”
Tämän jälkeen kone on vapaa toimimaan alueella ellei muuta käsketä.
5 - VALVONTA
Koneen aloitettua taistelunjohtajaa tarvitsemattoman tehtävänsä keskittyy taistelunjohtaja seuraamaan koneen liikkeitä. Taistelunjohtajan tulee ilmoittaa koneelle mikäli se lähestyy alueen rajaa vaikkakin vastuu valvontatehtävän aikana alueella pysymisestä on lentäjällä. Tässä vaiheessa on muistettava alueen ”kakkumaisuus”, eli myös mahdolliset korkeusrajat. Rajan läheisyyttä kerrottaessa tulee sanoa etäisyys sekä suunta (ilmansuuntina) rajalle. Mikäli kone kuittauksesta huolimatta ei reagoi rajan lähestymiseen, on mahdollisuus käskeä sen kääntyä. Vahvin väistökäsky on Break, jonka saadessaan koneen tulee kääntyä niin tiukasti kuin mahdollista annettuun suuntaan. Tavallisesti Breakin yhteydessä käytetään vain ilmansuuntia. Esimerkiksi: ”Lima 11, break north!”
Aluelennonjohto voi kesken tehtävän käskeä uusia korkeus- / aluerajoituksia, jotka taistelunjohtaja välittää koneelle. QNH:ta ei tavallisesti alueelle saapumisen jälkeen muuteta, vaikka kentän QNH muuttuisikin. Rajoitukset totta kai perutaan mahdollisimman pian.
Alueen läpi valvomattomassa ilmatilassa lentävästä liikenteestä tehdään koneelle tarvittavat liikenneilmoitukset, joissa kerrotaan liikenteen sijainti sovitun napapisteen (bullseye), esim. VOR-majakan, suhteen tai liikenteen ollessa lähellä valvottavaa konetta suoraan siitä. Sijainti ilmoitetaan kertomalla suunta napapisteestä tai omasta koneesta liikenteeseen, sen etäisyys sekä korkeus. Suunnan ja etäisyyden saa helposti vektorityökalulla. Lisäksi ilmoitetaan myöskin liikenteen lentosuunta. Lisätietojakin voi mahdollisuuksien mukaan antaa. Tärkeintä on ilmoittaa liikenteestä sen saapuessa alueelle, sen poistuessa alueelta sekä oman koneen ja liikenteen välin supistuessa.
Myös alueen ulkopuolella, mutta kuitenkin rajojen läheisyydessä, lentävistä ilma-aluksista on hyvä tehdä liikenneilmoitus.
Mikäli alueella on useita sotilaskoneita suorittamassa omaa lento-ohjelmaansa on niille myöskin hyvä antaa liikenneilmoituksia toisistaan. Tarvittaessa alueen voi jakaa pienempiin palasiin eri koneille niin maantieteellisesti kuin korkeussuunnassakin. Näitä omia rajoituksia ei tietenkään tarvitse ilmoittaa lennonjohdolle.
Esimerkkejä valvonnasta:
--Kone lähestyy alueen rajaa lentämällä suoraan sitä kohti--
FC: ”Lima 11, observe east boundary straight ahead three miles.”
L-11: ”Lima 11.”
FC: ”Lima 11, east boundary straight ahead one mile!”
FC: ”Lima 11, break west!”
L-11: ”Lima 11.”
--Uusi korkeusrajoitus johtuen ylilentävästä liikenteestä (ACC-FC-viestintä tekstillä)--
ACC: ”Pohjoisesta tulossa Finnairin A320 pinnalla 340, teidän alueella noin viiden minuutin päästä. Uusi yläraja alueille 309 ja 310 on FL320 ja voimassa heti.”
FC: ”309, 310 yläraja FL320.”
Tämän jälkeen taistelunjohtajan tulee tehdä mahdollinen muutoslasku lentopinnoista QNH:lle. QNH:n ollessa 1011 ylärajaksi annetaan siis 31 000 ft eikä 32 000.
FC: ”Lima 11, new upper limit for areas 309 and 310 is 31 000 ft.”
L-11: ”309, 310 upper limit 31 000.”
--Maalitietoa ohittavasta liikenteestä napapisteen muodossa--
FC: ”Iceman, traffic, Finnair Airbus, entering the area bullseye 345/45 (three-four-five forty-five) 34 000 track south.”
L-11: ”Lima 11.”
--Maalitietoa ohittavasta liikenteestä BRAA-muodossa (vektori koneesta liikenteeseen)--
FC: ”Lima 11, traffic BRAA 010 /10 (zero-one-zero ten) 34 000 track south.”
L-11: ”Lima 11, contact same.”
FC: ”Lima 11, traffic leaving the area.”
L-11: ”Lima 11.”
Pian tämän jälkeen on odotettavissa korkeusrajoituksen peruutus aluelennonjohdosta.
6 - POISTUMINEN ALUEELTA
Alueelta poistuminen koordinoidaan aluelennonjohdon (tai lähestymislennonjohdon, mikäli TSA-alueet TMA:ssa / aktiivisessa MIL CTA:ssa kiinni) kanssa. Hieman ennen paluuta (5-10 min. taistelunjohtaja kysyy paluuselvityksen ja ehdottaa sopivia paluukorkeuksia ja -reittejä itse. Mikäli palaavia osastoja on enemmän kuin yksi, huolehtii taistelunjohtaja siitä, että ensimmäisenä palaava osasto on alemmalla pinnalla kuin seuraavana palaava. Tästä lennonjohtajan on helppo lähteä johtamaan koneita kohti paluutukikohtaa.
Paluusta käytetään lyhennettä RTB (Return To Base) ja se luetaan jaksollekin ihan tavallisin aakkosin (siis aar-tii-bii).
Taistelunjohtaja pitää myös huolten siitä, että koneiden välillä on alueelta poistuttaessa mahdollisesta korkeusporrastuksesta huolimatta myös ainakin 5-10 NM maantieteellistä välimatkaa. Tämä helpottaa lennonjohtajan urakkaa huomattavasti.
Taistelunjohtaja välittää lennonjohdon antaman selvityksen koneille ja luovuttaa ne käsketylle lennonjohdolle hieman ennen alueelta poistumista.
Paluut voidaan suorittaa kelien salliessa myös VFR:ssä. Näin tehdään tavallisesti vain tukikohtia lähinnä olevilta TSA-alueilta. Aluelennonjohto (tai lähestymislennonjohto) määrää aina jakson, jolle palaava osasto luovutetaan. VFR:ää käytettäessä kyseessä voi olla jopa torni. Mikäli aikaa jää on hyvä tapa lukea jaksolle paluukentän sää.
--Esimerkki paluusta--
L-11: ”Lima 11 request RTB in five minutes.”
FC: ”Lima 11, roger.”
FC: ”Lima 11 olisi tulossa paluuseen viiden minuutin päästä, sopisiko DCT PIR FL80?”
ACC: ”Sopii hyvin, Lima 11 DCT PIR ja FL80.”
FC: ”Lima 11 DCT PIR FL80, kiitos.”
FC: ”Lima 11, clearance available.”
L-11: ”Lima 11, ready to copy.”
FC: ”Lima 11, you are cleared direct to PIR FL80.”
L-11: ”Direct to Pirkka FL80, Lima 11.”
FC: ”Lima 11, contact Pirkkala radar 126.1.”
L-11: ”126.1, Lima 11.”
FC: ”Peruisin alueet 309 ja 310.”
ACC: ”309 ja 310 peruttu.”
FC: ”309 ja 310 peruttu, kiitti.”
7 - NAPAPISTE ELI BULLSEYE
Napapiste voi olla mikä tahansa sovittu koordinaattipiste, mutta simulaattorimaailmassa selkeintä on käyttää jotakin lähistön VOR-majakkaa jonka sijainnin lentäjät saavat helposti näytöillensä. Napapiste on tarkoitettu maalitiedon antamiseen ja muu liikenne on helppo ilmoittaa sen suhteen. Tämä selkeyttää tilannetta varsinkin mikäli tieto annetaan samanaikaisesti useammalle osastolle tai etäisyys liikenteeseen on vielä suurehko. Tietoa annetaan siis aina napapisteestä katsottuna, eli vektori alkaa sieltä ja päättyy haluttuun maaliin.
Maalitiedon lukeminen napapistemuodossa jaksolle tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:
Oma kutsu (Iceman)
Mitä ilmoitetaan (Liikenne, Traffic)
Minkä suhteen ilmoitetaan (Bullseye)
Suunta napapisteeltä (040)
Etäisyys napapisteeltä (15)
Korkeus (15 000)
Suunta (heading 180 / track south)
Mahdollisia lisätietoja on myös hyvä antaa.
”Iceman, traffic Cessna 208 bullseye 100/15 10 000 heading 140.”
Trafficin lisäksi kyseisestä koneesta suoritettavat ilmoitukset voi tehdä myös kutsumalla sitä yksinkertaisesti Cessna 208:ksi tai jopa pelkäksi Cessnaksi mikäli muuta liikennettä alueella ei ole. Pelkkä traffic on joka tapauksessa se ainoa tarpeellinen tieto normaalista liikenteestä ilmoitettaessa.
Mikäli napapistettä on sovittu käytettävän suoritetaan sen tarkastus koneen jaksolle ilmoittautumisen yhteydessä jolloin lentäjä lukee napapisteen sijainnin koneestaan katsottuna. Tämä tapahtuu seuraavasti:
FC: ”Lima 11, alpha check bullseye.”
L-11: ”Lima 11, bullseye 040/35.”
FC: ”Iceman same.”
8 - BRAA-VEKTORI
BRAA tulee sanoista Bearing Range Altitude ja Aspect ja sen tarkoituksena on tiedottaa maalista omasta koneesta katsottuna.
Maalitiedon lukeminen BRAA-muodossa tapahtuu seuraavassa järjestyksessä:
Kenelle kerrotaan (Lima 11)
Oma kutsu (Iceman, voi myös jättää lukematta)
Mitä ilmoitetaan (Traffic)
Minkä suhteen ilmoitetaan (BRAA)
Suunta omasta koneesta, eli Lima 11:stä (110)
Etäisyys omasta koneesta (8)
Korkeus (13 000)
Suunta (heading 160)
”Lima 11, traffic BRAA 330/5 track south.”
Koneiden ollessa lähellä toisiaan voidaan käyttää myös perinteistä kellotaulua. Tämä tosin on huono vaihtoehto varsinkin liikehtimisen ollessa kovimmillaan, jolloin koneiden suunnat vaihtelevat nopeasti. Tutkakuva ei ehdi reagoida yhtä nopeasti ja näin ollen taistelunjohtaja lukee tietoa hieman jälkijunassa.
”Lima 11, traffic 10 o'clock.”
Mikäli oma kone näkee liikenteen ilmoittaa se siitä seuraavasti:
”Lima 11, contact same.” (Näkee tutkalla ja sijainti sama kuin taistelunjohtajan lukemana)
”Lima 11, visual.” (Ei tarvinne selittää tarkemmin)
”Lima 11, traffic in sight.” (Sama kuin edellinen, tosin harvemmin käytetty sotilaspuolella)
9 - VALVONNASSA TARVITTAVAA SANASTOA
Alpha Check x – Pyyntö saada suunta ja etäisyys pisteelle x (esim. bullseye)
Angels – Oman koneen korkeus tuhansina jalkoina (Angels 5 = 5000 ft), käytetään tavallisesti vain koneiden välisessä radioliikenteessä
As Fragged – Kone tai osasto ilmoittautuu jaksolle siinä muodossa missä sovittu (osaston Black 21 koko suunnitelman mukaan parvi, paikalla kaikki neljä = as fragged)
Bingo – Polttoaine lopussa, välitön paluu
Bogey Dope – Pyyntö saada BRAA-tietoa lähimmästä maalista
BRAA – Bearing Range Altitude Aspect
Break + suunta – Käsky tehdä tiukin mahdollinen käännös mainittuun suuntaan
Brevity – Radiokuri höltynyt, muistutus palata puhumaan vain asiaa jaksolla
Bullseye – Napapiste
CAP – Combat Air Patrol, käsky ”sotilasodotukseen”, eli käytännössä ajamaan holdingia määrätylle pisteelle
Chicks – Oma kone, friendly
Close control – Johtamismuoto, jossa taistelunjohtaja käskyttää kaiken (kuten tutkalennonjohtaja, mutta erikoisuudet lisättynä...)
Closing – Lähestyy (esim. Traffic closing)
Contact - Tutkayhteys
Fast – maalin nopeus 600 kt tai suurempi
Holding hands – Osasto kokoontunut yhteen, näköyhteys on
Joker – Polttoainetilanne hieman ennen Bingoa, paluujärjestelyjen tulisi alkaa viimeistään nyt
Midnight – Taistelunjohtajan laitteisto hajonnut, tutkajohtaminen mahdotonta
Negative Contact – Ei tutkayhteyttä
Push – Käsky siirtyä seuraavalle jaksolle, tavallisesti osastonjohtajalta koneille.
Reference – Heading
RTB – Return To Base, paluu
Snap x – BRAA vektori omaan x-koneeseen
Sunrise – Taistelunjohtajan johtamisyhteydet palanneet (Midnightin vastakohta)
10 - ESIMERKKIHARJOITUS
Satakunnan Lennosto on tilannut taistelunjohtajan valvomaan Porin länsipuolella samanaikaisesti tapahtuvaa kahta erillistä harjoitusta. Toisessa suoritetaan Hornet-koulutusohjelman mukaista tyyppikoululentoa kaksipaikkaisella hävittäjällä kun taas toisessa hieman pidemmälle ehtineet Hornet-lentäjät harjoittelevat 1v1-kaartotaistelua. Kaksipaikkaisen lähtöajaksi on sovittu 1200 UTC kun taas 1v1-kaartotaisteluun osallistuvat lähtevät aikaan 1205.
Varatut alueet: 305, 306, 314 SFC-UNL 327, 328 FL120-UNL
Käytettävä ilmanpaineasetus: Pori QNH
Kutsut: Victor 15 ja Black 21-22 (tulo ja paluu parilla)
V-15 Lentosuunnitelma: PIR V260/65 NM FL320
Black 21-22 Lentosuunnitelma: PIR V280/65 NM FL300
Toiminta-ajat: V-15 75 min. Black 21-22 70 min
Taistelunjohtajan kutsu: Iceman
Bullseye: VAS VOR
Aivan ensimmäiseksi taistelunjohtaja suorittaa alueiden aktivoinnin aluelennonjohtajalta (tekstillä).
FC: ”Moro, aktivoisin alueet 305, 306, 314 SFC-UNL ja 327, 328 FL120-UNL.”
ACC: ”Tervehdys. Eli 305, 306 ja 314 SFC-UNL ja 327, 328 FL120-UNL.”
FC: ”Juurikin näin.”
ACC: ”Hetki.”
--Varmistus lähikenttien lennonjohdoilta (Vaasa, Pori)--
ACC: ”No niin, alueet 305, 306 ja 314 SFC-UNL ja 327, 328 FL120-UNL myönnetty.”
FC: ”305, 306, 314 SFC-UNL ja 327, 328 FL120-UNL myönnetty. Kiitoksia.”
ACC: ”Eipä kestä.”
Sitten onkin hyvää aikaa tarkastaa Porin säätiedot ja varsinkin QNH. Tällä kertaa QNH on 1016. Koska se on standardia suurempi lukema, joudutaan alueiden alarajoja ”nostamaan” QNH:lla toimittaessa. Näin ollen koneille luetaan alueiden 327 ja 328 alarajaksi 13 000 ft.
Tutkaruudulta voi nähdä V-15:n seuraavan alkuperäistä lentosuunnitelmaansa ja saapuvan piakkoin TSA-alueelle PIR:n radiaalia 260 seuraten. Black 21-22 on myöskin jo ilmassa.
V-15: ”Iceman, Victor 15 at flight level 320.”
FC: ”Victor 15, Iceman, contact. Continue as cleared, areas available.”
V-15: ”Victor 15 ready to copy.”
FC: ”Victor 15, areas 305, 306, 314 surface unlimited and areas 327, 328 13 000 unlimited on Pori QNH 1016.”
V-15: ”305, 306, 314 surface unlimited and 327, 328 13 000 unlimited, Pori QNH 1016.”
FC: ”Correct.”
FC: ”Victor 15, alpha check bullseye.”
V-15: ”Bullseye 004/50, Victor 15.”
FC: ”Iceman same.”
V-15 ylittää alueen rajan.
FC: ”Victor 15, in area set QNH 1016.”
V-15: ”In area, QNH 1016, Victor 15.”
Nyt V-15 aloittaa oman lento-ohjelmansa suorittamisen. Samaan aikaan Black 21-22 lähestyy alueen rajaa. Koska koneet tulevat parilla taistelunjohtaja puhuu vain parin johtokoneelle. Näin tapahtuu myös isompien osastojen saapuessa (käytännössä max. parvi eli neljä konetta).
B21: ”Black 1 check.”
B22: ”2.”
B21: ”Morjes Iceman, Black 21 as fragged maintaining flight level 300.”
FC: ”Morjes Black 21, Iceman contact. Continue as cleared, areas available.”
B21: ”As cleared, go ahead, Black 21.”
FC: ”Black 21, areas 305, 306, 314 surface unlimited and areas 327, 328 13 000 unlimited on Pori QNH 1016.”
B21: ”305, 306, 314 surface unlimited and areas 327, 388 13 000 unlimited on 1016.”
FC: ”Black 21, confirm areas 327 and 328 13 000 unlimited.”
B21: ”Affirm, 327 and 328 13 000 unlimited. 1016.”
FC: ”Iceman.”
FC: ”Black 21, alpha check bullseye.”
B21: ”Bullseye 005/60, Black 21.”
FC: ”Iceman same.”
FC: ”Victor 15, two F18's entering the area bullseye 185/60 30 000.”
V-15: ”Copy, Victor 15.”
Blackflight ylittää alueen rajan (huomaa kutsujen automaattinen lyheneminen, kakkonen putoaa pois).
FC: ”Black 1, in area set 1016.”
B21: ”1016, set 1.”
B22: ”1016, 2.”
FC: ”Black 1, single F18 in area bullseye 200/52 10 000 track south.”
B21: ”1.”
Alueella ollessaan ja tehtävää suorittaessaan parit ja isommat osastot käyttävät samaa jaksoa myös keskinäiseen kommunikointiin – eli aina kun jaksolta kuuluu jotakin se ei välttämättä ole suoraan taistelunjohtajalle tarkoitettua. Tarkkana on kuitenkin oltava ja pystyttävä reagoimaan välittömästi esimerkiksi Bogey Dope ja Snap-pyyntöihin. Snapia käytetään pääasiallisesti parin tai parven toiminnassa koneiden ollessa toisista erillään ja tarkoituksenaan päästä taas lähemmäs toisiaan. Mikäli osastojen keskinäinen puhe menee liiallisuuksiin (varsinkin kun jaksolla toimii myös muita erillisiä tehtäviä suorittavia koneita) voi taistelunjohtaja muistuttaa radion käytöstä vain tarpeelliseen yhteydenpitoon. Tämä tapahtuu sanalla Brevity. Lento-onnettomuustapauksissa / -vaaratilanteissa jaksolle sanottu Safety katkaisee muun puheliikenteen täysin. Tällöin jakso on varattu vain hätätilanneliikennettä ja muuta taistelunjohtajan parhaaksi katsomaa viestintää varten.
Blackit ovat harjoituksensa tietyssä vaiheessa joutuneet erilleen toisistaan ja johtokone ei tiedä, missä kakkonen on.
B21: ”Black 1 snap 2.”
FC: ”Black 1, BRAA to 2 150/7 14 000 heading 220.”
B21: ”1.”
Laskemalla mielessään suunnan 150 vastakkaissuunnan – 330 – kakkonen pystyy päättelemään helposti ykkösen sijainnin.
Koneiden lennettyä ohjelmansa mukaisesti harjoitusalueella aikansa huomaa taistelunjohtaja näytöllään ilmeisesti Porista lähteneen Cessna 152:n joka suuntaa valvomattomassa ilmatilassa kohti aluetta. Koska kone on valvomattomassa, ei sen tuloa alueelle saa estää ja ainoa tehtävissä oleva asia on ilmoittaa liikenteestä:
FC: ”Iceman, traffic, Cessna 152, entering the area bullseye 180/70 4000 track west.”
B21: ”Black 1.”
V-15: ”Victor 15.”
Black 2 yrittää karistaa 1:n kannoiltaan jyrkällä syöksyllä. Alueella oleva C152 on lähellä tilannetta:
FC: ”Black 2, BRAA to Cessna 120/4 4000, in left turn.”
B2: ”2.”
Victor 15 on saamassa ohjelmansa alueella päätökseen ja pyytää paluuta. Se on parhaillaan 30 000 jalan korkeudessa, joten joku sen suuntainen pinta olisi todennäköisesti hyvä paluuseenkin.
V-15: ”Iceman, Victor 15, RTB in five minutes.”
FC: ”Iceman copy.”
FC-ACC: ”V-15 paluuseen n. 5 minuutin päästä, sopiiko pinta 290 ja Previkin kautta Pirkalle?”
ACC: ”Sopii. V-15 selvä Pirkalle Previkin kautta FL290.”
FC: ”V-15 Pirkalle Previkin kautta FL290.”
B21: ”Black 2, are you able for one more setup?”
B22: ”Negative, running out of fuel. RTB now.”
B21: ”Roger.”
B21: ”Iceman, Blackflight RTB.”
FC: ”Black 1, confirm immediate RTB?”
B21: ”Affirm.”
FC: ”Black 1, stand by.”
FC-ACC: ”B21:llä tuntuu olevan polttoaine vähissä, sopisiko paluu saman tien parilla PIR DCT FL270?”
ACC: ”B21 selvä parilla PIR DCT FL270.”
FC: ”B21 selvä parilla PIR DCT FL270.”
ACC: ”Ja voit laittaa saman tien ääneen Pirkkalan tutkalle 126.1 samoin kuin sen Victorinkin.”
FC: ”Ok, laitan Pirkkalalle ääneen.”
FC: ”Black 21, confirm holding hands?”
B21: ”Affirm.”
FC: ”Black 21, as two ship cleared direct to PIR flight level 270.”
B21: ”As two ship cleared direct to PIR flight level 270, Black 21.”
Lähempänä alueen rajaa oleva V-15 on nyt pidettävä pois Blackflightin edestä.
B21: ”Black 21 maintaining level 270.”
FC: ”Iceman.”
FC: ”Victor 15, report level.”
V-15: ”Victor 15 maintaining 290.”
FC: ”Roger, Victor 15 maintain level 290.”
V-15: ”15.”
FC: ”Black 21, contact Pirkkala radar 126.1.”
B21: ”Pirkkala 126.1, Black 21. Push 5.”
FC: ”Victor 15, set heading towards Previk.”
V-15: ”Towards PRI, Victor 15.”
FC: ”Victor 15, clearance available.”
V-15: ”Go ahead, 15.”
FC: ”Victor 15, cleared to PIR via PRI flight level 290.”
V-15: ”Cleared to PIR via PRI flight level 290, Victor 15.”
FC: ”Correct. Victor 15, contact Pirkkala radar 126.1.”
V-15: ”126.1, Victor 15. Terve.”
FC: ”Moro.”
Kun V-15 on poistunut alueelta, ne perutaan.
FC-ACC: ”Peruisin alueet 305, 306, 314, 327 ja 328.”
ACC: ”Peruttu.”
FC: ”Kiitos.”
