Sää

Yleistä

Ilmailussa on käytössä säätiedoitejärjestelmä, joka perustuu lyhyeen tekstimuotoiseen tiedotteeseen. Tiedotteen sisältö on lyhennetty tiiviiseen muotoon, joten sen tulkinta vaatii hieman totuttelua.

METAR-sanoma on ilmaliikenteen käyttöön tarkoitettu sääsanoma, joka laaditaan lentopaikan sääasemalla. Metar kertoo lentoasemalla vallitsevan säätilan. Metareita laaditaan pääsääntöisesti kaikilla lentopaikoilla joille on säännöllistä liikennettä. Suomessa Metar luodaan näiltä lentoasemilta 30 minuutin välein, 20 minuuttia ja 50 minuuttia yli jokaisen tunnin. Ulkomailla tämä aika voi vaihdella, joskin Suomessa käytetty malli on kansainvälinen standardi.

Metar-tiedotteen lisäksi ilmailussa on käytössä TAF-ennuste. Tämä pääosin samaa lyhenne ja koodikieltä käyttävä sääsanoma sisältää lentoaseman sääennusteen. Ivaossa lennonjohtaja kuitenkin käyttää hyödykseen vain Metar-sanomia, joten Taf-ennusteeseen emme tässä ohjeessa perehdy.



Metar-viestin tulkitseminen

Tyypillinen Metar on esimerkiksi seuraavanlainen: EFHK 301250Z 27006KT 9999 +RA BKN012 03/02 Q1006

Tämä viesti voidaan jakaa osioihin ja tulkita sen perusteella. Metar-viestin pääosiot ovat:
EFHK Sääasema Ilmoittaa lentopaikan ICAO-koodilla
301250Z Aika (UTC) Päivä kuluvaa kuukautta sekä kellonaika UTC:nä
27006KT Tuuli Tuulen suunta asteina ja nopeus solmuina
9999 Näkyvyys Näkyvyys metreinä
+RA Vallitseva sää Sääilmiöt kuten sade tai ukkonen yms.
BKN012 Pilvet Pilven tyyppi sekä korkeus
03/02 Lämpötila ja kastepiste Lämpötila ja kastepiste celsiusasteina
Q1006 Ilmanpaine Ilmanpaine millibareina / hehtopascaleina
Lisätiedot Mahdolliset muut huomioitavat asiat kerrotaan Metarin lopussa

 

Tuuli

Metar-sanomassa tuulen suunta ilmoitetaan kolmella numerolla, lähimpään 10 solmuun pyöristettynä. Tuulen nopeuden yksikkönä käytetään solmua (KT). Tuulen ollessa tyyni, ilmoitetaan se metar-sanomassa 00000KT. Maksimituulen (puuskat) nopeus ilmoitetaan keskituulen nopeuden jälkeen ja näiden koodilukujen väliin tulee kirjain G.

Esimerkkejä tuulen ilmoittamisesta:


Näkyvyys

Vallitseva meteorologinen näkyvyys ilmoitetaan metreinä neljällä numerolla. Jos näkyvyys on yli 10 kilometriä, kerrotaan se numeroin 9999. Mikäli näkyvyys on huono, ja lentoasemalla on kyky mitata kiitotienäkyvyys (RVR - Runway Visual Range) ilmoitetaan se myös tässä yhteydessä.

Esimerkkejä näkyvyyden ilmoittamisesta:

 

Kiitotienäkyvyys, RVR

Kuten aiemmassa kappaleessa todettiin, ilmoitetaan RVR-arvo, jos näkyvyys on hyvin huono. Viimeisimmän RVR-arvon lentäjä saa aina lennonjohtajalta, joka voi kertoa sen lennonjohdossa olevien näyttölaitteiden kautta. Ivao-verkossa kuitenkin ainoa keino RVR:n määrittämiseen / ilmoittamiseen on Metar-tiedote.

RVR ilmoitetaan seuraavasti: 0300 R12/0550V0800D R30/0325N

Ensimmäisenä on ilmoitettu normaali meteorologinen näkyvyys (300 metriä), ja tätä seuraa RVR-arvot lentoaseman kiitoteille. RVR-arvo ilmoitetaan muodossa "kiitotie/rvr" ja sitä edeltää R-kirjain, eli R30/0325 tarkoittaa kiitotien 30 RVR-arvoa 325 metriä. Samaan voidaan myös liittää kirjaintunnus, joka kuvaa kiitotienäkyvyyden muutosta. Nämä kirjaimet ovat N (ei muutosta), D (huononee), U (paranee). Myös näkyvyyden vaihteluväli voidaan ilmoittaa V-kirjaimella. Jos RVR on yli 1500 metriä, ei sitä ilmoiteta.

Ylläolevasta esimerkistä voimme tulkita, että meteorologinen näkyvyys on 300 metriä. Kiitotien 12 RVR-arvo vaihtelee 550 ja 800 metrin välillä ja sen on ennustettu huonontuvan. Kiitotien RVR-arvo on 325 metriä ja sen ei ole ennustettu muuttuvan.

Huonossa näkyvyydessä RVR-arvo on lentäjille tärkeä tieto, koska jokainen lähestymismenetelmä sisältää tiedon miniminäkyvyydestä ja lähestymistä ei saa aloittaa, jos näkyvyys on tätä minimiä huonompi. Mikäli RVR-arvoa ei ole ilmoitettu, voidaan se laskukaavalla saada normaalista näkyvyysarvosta, mutta tämä on lentäjän tehtävä. Normaalissa kategoria 1:n ILS-lähestymisessä RVR:n tulee olla vähintään 550 metriä.

 

Vallitseva sää

Metar-tiedotteessa ilmoitetaan sääilmiöt, kuten sumu, sade, lumisade, ukkonen ja muut vastaavat säähän vaikuttavat tekijät. Allaolevia sääilmiöitä voidaan myös yhdistellä, esimerkiksi RASN (vettä ja lunta) tarkoittaa räntäsadetta.


Sääilmiön voimakkuus
- heikko
(ei etumerkkiä) kohtalainen
+ voimakas

Sääilmiön tyyppi
MI - matalaa
BC - hattaroita
PR - osittain
DR - matalaa
BL - korkeaa
SH - kuurottaista
TS - ukkosta
FZ - jäätävää		 Sadeilmiöt
DZ - tihkusadetta
RA - vesisadetta
SN - lumisadetta
SG - lumijyväsiä
IC - jääneulasia
PE - jääjyväsiä
GR - rakeita
GS - pikkurakeita

 

Näkyvyysilmiöt
BR - utua
FG - sumua
FU - savua
VA - vulkaanista tuhkaa
DU - pölyä, tomua
SA - hiekkaa
HZ - auerta

 Muut sääilmiöt
PO - pölypyörrteitä
SQ - tuulenpuuskia
FC - pyörremyrsky
SS - hiekkamyrsky
DS - tomumyrsky

Esimerkkejä vallitsevan sään ilmoittamisesta:

 

Pilvet

Metar-tiedoissa pilven alaraja ilmoitetaan lyhennetysti jättämällä korkeuden kaksi viimeistä nollaa pois. Esimerkiksi pilven alaraja 300ft kirjoitetaan METARissa 003, 3000ft kirjoitetaan 030 ja 30 000 ft kirjoitetaan 300. Korkeus ilmoitetaan maanpinnasta.

Pilven määrä ilmoitetaan kolmen kirjaimen tunnuksella, joka kuvaa pilven tyyppiä. Tunnuskirjaimia käytetään seuraavasti: 

0/8 SKC
sky clear
1/8-2/8
FEW
few (vähän pilviä)
3/8-4/8
SCT
scattered (hajanaista pilveä)
5/8-6/8
BKN
broken (melkein pilvistä)
7/8-8/8
OVC
overcast (pilvistä)

Pilvestä voidaan ilmoittaa myös lisämääreet CB ja TCU:

Nämä pilvityypit ilmoitetaan Metar-tiedoissa, koska lentäjien tulee välttää lentämästä näihin pilviin niiden sisältämän kovan turbulenssin vuoksi.

Esimerkkejä pilvien ilmoittamisesta:

 

CAVOK-koodi

Koodisana CAVOK on lyhenne englannin kielen sanoista "Ceiling And Visibility OK". Sitä tulee käyttää, mikäli kaikki seuraavat ehdot ovat voimassa samanaikaisesti:

  1. Näkyvyys on 10 km tai enemmän.
  2. Alueella ei ole mitään pilviä 1500 m (5000ft) alapuolella, eikä CB tai TCU -pilviä havaita.
  3. Ei esiinny mitään sääilmiöitä, kuten ukkosta, sadetta tai sumua.

Esimerkki Metar-tiedotteesta CAVOK-koodin kanssa:

EFTU 301250Z 21014KT CAVOK 01/M05 Q1011

 

Lämpötila ja kastepiste

Lämpötila- ja kastepistelukemassa on aina kaksi numeroa. Luvun ollessa pienempi kuin 10 lisätään luvun eteen etunolla. Lämpötilan tai kastepisteen arvon ollessa pienempi kuin 0 celsiusastetta lisätään luvun eteen kirjain M (miinus) ilman välilyöntiä.

Esimerkkejä lämpötilan ja kastepisteen ilmoittamisesta:

 

Ilmanpaine

Metar-tiedoissa ilmoitettava ilmanpaine on korkeusmittarin asetus, jota lentäjien tulee käyttää lentäessään alle siirtokorkeuden / siirtopinnan ko.lentoaseman läheisyydessä. Tämä ilmanpaineasetus on nimeltään QNH (lausutaan suomeksi "kuu-än-hoo").

QNH ilmoitetaan sääsanomassa aina neljällä numerolla ja tunnuskirjaimella Q. Havaittu QNH:n arvo pyöristetään aina alaspäin lähimpään kokonaiseen hehtopascaliin, eli esimerkiksi ilmanpaine 995.5 hPa ilmoitetaan Metarissa ja radiojaksolla lentäjälle vain arvona 995, koska lentokoneiden korkeusmittareiden asteikko on vain täysiä lukuja sisältävä.

Esimerkkejä ilmanpaineen ilmoittamisesta:



Esimerkkejä

EFVA 041250Z 02010KT 340V050 CAVOK 19/07 Q1020

  • Sääasema (lentopaikka) on Vaasa (EFVA).
  • 4. päivä kuluvaa kuukautta, klo 12:50 UTC-aikaa.
  • Tuulee suunasta 020 astetta, 10 solmun nopeudella.
  • Tuulen suunta vaihtelee 340 ja 050 asteen välillä. 
  • CAVOK (=Näkyvyys on 10 km tai enemmän, ei pilviä 5000ft alapuolella, eikä CB tai TCU- pilviä havaita, eikä esiinny sääilmiöitä).
  • Lämpötila 19 celsiusastetta, kastepiste 7 celsiusastetta.
  • QNH 1020

 

EFPO 041320Z 03005KT 350V100 9999 FEW025 BKN078 19/10 Q1019

  • Sääasema (lentopaikka) on Pori (EFPO)
  • 4. päivä kuluvaa kuukautta, klo 13:20 UTC-aikaa.
  • Tuulee suunnasta 030 astetta, 5 solmun nopeudella.
  • Tuulen suunta vaihtelee 350 ja 100 asteen välillä.
  • Näkyvyys 10km tai enemmän.
  • FEW-pilveä 2500 jalan korkeudella.
  • BROKEN-pilveä 7800 jalan korkeudella.
  • Lämpötila 19 celsiusasetta, kastepiste 10 celsiusastetta.
  • QNH 1019

 

Sivukartta