Korkeuden mittaus

Ilmailussa lentokoneiden korkeuden mittaus on tarkasti säänneltyä, koska koneiden välinen porrastus perustuu mm. korkeuteen.

Mittayksikkö

Ilmailussa korkeuden mittayksikkö on jalka (feet). Osassa maailmaa (esim. Venäjä ja Kiina) käytetään kuitenkin korkeuden yksikkönä metrejä.

Korkeusmääreet

Korkeuksia voidaan ilmaista kolmella eri määrittelyllä:

• Korkeus meren pinnasta, altitude.
• Tästä määrittelystä käytetään myös lyhennettä MSL. Esim. 5000 ft MSL, tarkoittaa 5000 ft korkeutta keskimääräisestä merenpinnasta paikallisella ilmanpaineasetuksella
• Tätä korkeutta vastaava ilmanpaineasetus ilmoitetaan lyhtenteellä QNH.
  
  
• Korkeus maan pinnasta, height.
• Tästä korkeusmäärittelystä käytetään lyhennettä AGL (above ground level).
• Tätä korkeutta vastaava ilmanpaineasetus ilmoitetaan lyhtenteellä QFE.
  
  
• Lentopinta, flight level.
• Lentopinnat on määritetty aina saman ilmanpaineen suhteen. Tästä vakioasetuksesta käytetään nimitystä standardi ilmanpaine ja se on 1013 hPa.

Näistä kolmesta normaalissa liikenneilmailussa korkeudet ilmoitetaan korkeutena meren pinnasta ja lentopintoina. Korkeutta maan pinnasta käytetään mm. Venäjällä ja osassa Suomen ilmavoimien kalustoa.

Radioliikenteessä lentäjille tulee ilmoittaa vallitseva ilmanpaine (QNH), jonka lentäjät asettavat lentokoneen korkeusmittariin. Tämä tieto löytyy yleensä ATIS-tiedotteesta, mutta myös lennonjohtajan tulee kertoa se lentokoneelle.

Siirtokorkeus ja siirtopinta

Nousussa ylöspäin lentäjät vaihtavat itse korkeusmittariasetuksen QNH-asetuksesta standardiasetukselle (1013), kun he ohittavat siirtokorkeuden (transition altitude). Vastaavasti alaspäin laskeuduttaessa korkeusmittariasetus vaihdetaan standardiasetukselta lentoaseman vallitsevan ilmanpaineen asetukselle (QNH), kun kone ohittaa siirtopinnan (transition level).

Siirtokorkeus on aina vakiokorkeus ja se ilmoitetaan jalkoina meren pinnasta (Suomessa koko maassa 5000 ft MSL), mutta siirtopinnan korkeus vaihtelee vallitsevan ilmanpaineen mukaisesti. Siirtopinta ilmoitetaan lentopintoina (esim. FL55). Siirtopinnan ja -korkeuden väliin jäävä kerros on nimeltään siirtokerros (transition layer).

Alin käytettävissä oleva lentopinta on juuri siirtopintaa vastaava korkeus. Kaikki korkeudet tämän alapuolella ilmoitetaan jalkoina merenpinnasta, ja korkeudet tämän yläpuolella lentopintoina.

 

Korkeudet radioliikenteessä

Radioliikenteessä lentopinnat ilmoitetaan termillä "lentopinta" / "flight level", jota seuraa pinnan kaksi ensimmäistä numeroa. Esimerkiksi 6000 ft korkeutta vastaava lentopinta on FL60, ja radioliikenteessä "flight level 60" tai "lentopinta 60". Muista, että numerot lausutaan erikseen ("kuusi-nolla").

Korkeudet QNH-asetuksella lausutaan normaalisti ilmoittamalla koko korkeus. Esimerkiksi korkeus 2500 ft QNH:lla on "kaksi tuhatta viisisataa jalkaa" / "2500 feet".

"QNH"-ilmanpainetermi lausutaan normaalisti kirjain kerrallaan, "kuu-än-hoo" / "qjuu - en - eihts".