Lähestyminen STAR-reitillä
Vakiotuloreittejä (STAR) käytetään helpottamaan lennonjohtajan työkuormaa ja helpottamaan porrastusta lentokoneiden välillä. Joissain tapauksissa STAR-reitin lentäminen on myös lentäjän kannalta nopeampaa kuin racetrack-kuvion lentäminen (tästä lisää myöhemmin tekstissä).
Lentosuunnitelma
Suomessa SID- tai STAR-reittejä ei merkitä lentosuunnitelmaan. Lentosuunnitelman päätepisteeksi riittää STAR-reitin alkupiste. Esimerkiksi reitti Helsingistä Turkuun on "ARTUR Q1 MEDOT" (Medot on Turun lähestymisalueen rajalla), koska Medot:lta alkaa tuloreitti lähestymistä varten. Muissa maissa (esim. Saksassa) tilanne voi poiketa lentosuunnitelman vaatimusten osalta.
Helsinki-Vantaa
Suomessa Helsinki-Vantaan STAR-reitit eroavat muista, sillä ne vaativat ns. Precision-RNAV varustuksen lentokoneelta (P-RNAV), joka tarkoittaa käytännössä joko kehittynyttä lennonvalvontajärjestelmää (FMS) tai muuta tarkkaa navigointilaitteistoa. Tämänkaltainen järjestelmä löytyy yleensä vain matkustajakoneista. Mikäli lentokone ei ole P-RNAV hyväksytty, saa se Helsinki-Vantaalla tutkavektorit, koska STAR-reitin lentäminen ei ole mahdollista. Helsingin STAR-reitit onkin laitteistovaatimuksen takia nimetty "RNAV STAR":ksi.
Lähtökohtaisesti kaikki saapuvat koneet pyritään Helsingissä selvittämään RNAV STAR-reittiin, mutta mikäli kone ei kykene tähän, tulee siitä ilmoittaa lennonjohtajalle ("unable" / "en pysty").
Muut kentät
Muiden kenttien STAR-reitit perustuvat normaaleihin navigointilaitteisiin, ja ovat siis lennettävissä normaalillakin pienkoneella jossa on VOR ja DME-varustus. Jokaisen lentäjän tulee pystyä lentämään tämänkaltainen normaali STAR-reitti, jos kone lentää mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti.
Kaikilla suomalaisilla lentoasemilla ei ole STAR-reittejä (esimerkiksi Joensuu tai Kokkola), vaan niiden tilalla käytetään ns. lähestymisen tuloreittejä. Tästä myöhemmin tekstissä.
Radiofraseologia
Yleisimmin Suomessa aluelennonjohto selvittää saapuvan ilma-aluksen valmiiksi haluttuun STAR-reittiin. Lähestymislennonjohdon tai tornin jaksolle siirryttäessä sama selvitys vahvistetaan vielä uudelleen.
EFES_CTR: OHPBA, follow Medot 3A arrival runway 26.
EFES_CTR: OHPBA, seuraa Medot 3A tuloreittiä kiitotielle 26.
OHPBA: Medot 3A arrival runway 26, OHPBA.
OHPBA: Medot 3A tuloreitti kiitotielle 26, OHPBA.
....
EFES_CTR: OHPBA, contact Turku tower on 118.3.
EFES_CTR: OHPBA, ota yhteys Turun torniin, 118.3.
OHPBA: Turku tower 118.3, OHPBA.
OHPBA: Turun tornille 118.3, OHPBA.
....
Yhteydenotto torniin aloitetaan normaalilla avauskutsulla:
OHPBA: Turku tower, OHPBA.
OHPBA: Turun torni, OHPBA.
EFTU_TWR: OBA, Turku tower, go ahead.
EFTU_TWR: OBA, Turun torni, jatka.
OHPBA: OBA, FL80, distance 35 nm to RUS, information Golf.
OHPBA: OBA, lentopinta 80, 35 mailia Ruskolle, tiedotus Golf.
Torni antaa lentokoneelle seuraavaksi selvitysrajan (Uteli) ja ohjeen lentää sinne tuloreittiä pitkin. Samalla torni kertoo odotetun lähestymistyypin ja mahdolliset viiveet lähestymiseen esim. muun liikenteen takia:
EFTU_TWR: OBA, cleared to Uteli via Medot 3A arrival. After Medot descend to 2000 ft, QNH 1010, expect ILS Z approach for runway 26, no delay.
EFTU_TWR: OBA, selvä Utelille Medoa 3A tuloreittiä pitkin. Medotin jälkeen laskeudu 2000 jalkaan, QNH 1010, odota ILS Z lähestymistä kiitotielle 26, ei viivytystä.
OHPBA: Cleared to Uteli via Medot 3A arrival. After Medot descend to 2000 ft, QNH 1010, expect ILS Z approach for runway 26.
OHPBA: Selvä Utelille Medoa 3A tuloreittiä pitkin. Medotin jälkeen laskeudu 2000 jalkaan, QNH 1010, odota ILS Z lähestymistä kiitotielle 26.
Tästä torni selvittää koneen aikanaan lähestymään kiitotietä 26. Mikäli jatkoselvitystä lähestymiseen ei saada ennen kuin lentokone tulee Uteli-pisteelle, tulee sen jäädä lentämään odotuskuvioon kyseiselle pisteelle ja ilmoittaa tornille.
STAR-reitin lentäminen
Normaaleiden STAR-reittien lentäminen on helppoa, sillä ne ovat kokonaan lennettävissä normaalein navigointilaittein eli VOR:n ja DME:n avulla. Mikäli Star-reitti löytyy lentokoneen GPS:stä tai vastaavasta laitteesta, on tietysti suositeltavaa käyttää sitä työkuorman vähentämiseksi. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa, että navigointilaitteen antama reitti on sama kuin karttoihin merkitty.
Tuloreitti
Jos lentoasemalle ei ole suunniteltu erillisiä STAR-reittejä, voi lentoaseman kartoista silti löytyä vastaavan tapainen tuloreitti, jota voidaan käyttää kyseisen mittarilähestymismenetelmän yhteydessä.
Esimerkki EFJO ILS Z rwy 28:
Kentälle ei ole erillisiä STAR-reittejä, mutta lennon lähestymisen nopeuttamiseksi on luotu tuloreitti, joka on samalla kartalla kuin ILS-lähestymiskartta. Tätä tuloreittiä saa siis käyttää vain kyseisen lähestymismenetelmän kanssa.
Jos saavumme pisteen NILMO kautta (kuvan alakulmassa), niin tuloreitin mukaan 13 NM JNS:ltä liitymme 11 NM kaarelle (arc), ja lennämme sitä kunnes ohitamme "lead-radiaalin" 112 JNS:ltä. Tämän jälkeen voimme kaartaa sisäänlentolinjalle 281 ja kohti pistettä MURUN. Tästä jatkamme normaalilla ILS-lähestymisellä, tai jäämme odotuskuvioon MURUN:in yläpuolelle - riippuen lennonjohdon selvityksestä.
Radiofraseologia on seuraava:
EFJO_TWR: OHPBA, cleared to Murun via arrival route, descend 1900 ft, QNH 1010.
EFJO_TWR: OHPBA, selvä Murunille tuloreittiä pitkin, laskeudu 1900 jalkaan, QNH 1010.
OHPBA: Cleared to Murun via arrival route, descend 1900 ft, QNH 1010, OHPBA.
OHPBA: Selvä Murunille tuloreittiä pitkin, laskeudu 1900 jalkaan, QNH 1010, OHPBA.
Lennonjohtaja voi myös selvittää koneen jo pisteen NILMO päältä suoraan ILS-lähestymiseen, seuraavasti:
EFJO_TWR: OHPBA, cleared ILS Z approach runway 28 via arrival route. QNH 1010. Report Murun.
EFJO_TWR: OHPBA, selvä ILS Z -lähestymiseen kiitotielle 28 tuloreittiä pitkin. QNH 1010. Ilmoita Murun.
